Firefighter Company Oy

Firefighter Company Oy
Blogin sponsorina toimii Firefighter Oy

tiistai 21. tammikuuta 2014

En halua valittaa mutta...

Tämä kirjoittamisen aloitus on joka kerta yhtä vaikeaa. Olen kuitenkin saanut raapusteltua kaikkiaan 74 päivitystä. Välillä jutut syntyvät helposti itselle ajankohtaisista aiheista ja välillä se on kuin tervanjuontia. Kadehdin -Putouksen Jäbä Leissoniä joka on aina "luovissa tiloissa".

Paluu arkeen kotimaassa on sujunut monenlaisissa mielentiloissa. Alkuun kaikki oli niin mukavaa ja tuttua, eikä pimeydelläkään ollut kovinkaan suurta merkitystä vireyteen. Nyt kun alkaa kohta tulemaan kuukausi täyteen suomessa, niin fiilikset on vähän muuttuneet... pimeys,kylmyys,pimeys,kylmyys!!!

Ei ole reilua, että me suomessa joudumme kärsimään kohtuuttomasti tästä kaikesta. Täällä joutuu toppaamaan itsensä ja lapset ulos lähtiessä niin, että just nenänpää näkyy ja jopa liikkuminen on ajoittain vaikeaa. Mitä järkeä tässä on? Varaisiko menoliput Miamiin...
Nyt ymmärrän täysin ihmisiä jotka karistavat suomen kylmyyden ja muuttavat jonnekin missä ei pakkanen pauku.


Jacksonville Beach

Toinen asia mikä raastaa on: HINNAT! Mikä täällä on pielessä? Miksi kaikki hinnat on moninkertaiset verrattuna yhdysvaltoihin.

Uutisissa kerrottiin eilen Verohallinnon tehneen positiivisen tuloksen viime vuonna n. 3 Mrd euroa. Heh Heh! Onhan se hyvä, että suomessa on jokin ala vielä, joka tekee positiivisen tuloksen. Olisikohan tässä seuraava suomen vientituote?

Maksan "mielelläni" esim. polttoaine tankillisesta 110e. Koska kun näin kannan korteni kekoon ja pelastan maailman ilmastonlämpiämiseltä ;). Näinhän tekevät muutkin ihmiset ympäri maailmaa, vai tekeekö? Vastaavan auton tankkaaminen maksoi Floridassa n. 50 USD. Me suomalaiset ollaan niin hyviä ja esimerkillisiä kaikessa. Sekin on hienoa, että me säännöstellään myös meidän rajua sähkön kulutusta tähtitieteellisen korkeilla hinnoilla. Toivottavasti myös kiinalaista omatuntoa kolkuttaa jos sattuu unohtumaan televisioon herätevirta päälle päiväksi.

Amerikkainen eco-auto


No eiköhän tämä rutkutus riitä nyt riitä. Ei muuta kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.


torstai 9. tammikuuta 2014

Yhdysvalloissa sankari, mitä suomessa?

Paluu ankaraan suomen talveen on tapahtunut pehmeästi.

3 kuukauden vierailu Floridassa on nyt takana. Ja nyt tuntuu kuin en olisi poissa ollutkaan. Kaikki on ennallaan kotisuomessa ja hyvä niin. :) Haravoimatta jääneet lehdet kotipihassa muistuttaa edelleen viime syksystä ja sen kiireistä.
Aikaerosta toipuminen alkaa olemaan voitettu ja öitä ei tarvitse enää kukkua. Pakko todeta, että koville otti. Reilun viikon ajan nukuin paria tuntia yössä. Syitä alituiseen heräämiseen oli useita, jos itseä väsytti, niin lapsia ei, ja toisin päin. Tai jos kaikki nukkui hyvin, niin itse kiemurtelin tuskaisen närästyksen takia! -Isi miksi olet niin väsyneen näköinen?, Pojan kysymää.

Töihin paluu sujui mukavasti, vaikkakin kunnon yöunet olivat vielä tilauksessa. Mikään ei ole muuttunut myöskään Seppälässä. Ensimmäinen työvuoro oli poikkeuksellinen. Aloitin päivän Keskisuomalaisen toimittajan haastattelussa ja pääsin poseeraamaan lehtikuvaajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi iltapäivällä oli vielä Helsingin Sanomien toimittaja paloaseman ovenkahvassa. Haastattelut meni mukavasti ja lehtijutut oli mielestäni hyvät. Aina täytyy olla tarkkana kaikessa sanomisissaan, ettei tule väärin ymmärretyksi. On ihan turha yrittää  jälkeen päin oikoa painettua sanaa. Onneksi seuraavana päivänä tulee aina uusi lehti. :)

Kuulin myös tänään radio Suomipopissa kuinka Jaajo, Anni ja  Juha Perälä mainitsi ohi mennen minun kritisoineen Hesarissa -Ettei kukaan palomies jää toimintakykyisenä 65-vuotiaana eläkkeelle.
Heh heh! Tuota kommenttia en halua lähteä oikomaan, koska se on totta. Vaikuttamaan en tuohon asiaan pysty. Mutta toivottavasti viesti yksittäiseltä palosotilaalta kantautuu kaikkien niiden ihmisten korviin, jotka asiaa työkseen jossain päin miettii.

Töissä tämä kevät tulee sujumaan valmistautumalla huhtikuussa järjestettävään H.A.R.R.T-III, köysipelastaja koulutukseen. Tulen käyttämään niin paljon aikaa kuin on mahdollista köysitreeneihin. Narutemppuja pitää treenata myös vapaalla ollessaan. Näin varmistun siitä, että läpäisen omalta osaltani High Adventuren vaativan koulutuksen. 10 pelastajaa Keski-Suomesta tulee osallistumaan koulutukseen. koulutuksen viimeinen osa kestää kaikkiaan 5 päivää.


Köysipelastusta Jacksonvillessä

perjantai 3. tammikuuta 2014

Back to Finland

Nyt elämä Ameriikassa on taakse jäänyttä elämää, jota voin muistella hymyssä suin :)

New York


Kotiovemme Suomessa aukesi meille lauantaina. On pakko myöntää, että oli kiva palata takaisin omaan kotiin pitkän ja uuvuttavan matkustamisen jälkeen. Itselläni oli naivi ajatus paluu lennostamme. Ajattelin, että nukkuisimme porukalla koko lennon... Itse en nukkunut silmäystäkään ja lapset nukahti 20 min ennen Helsinki-Vantaata. Joten se siitä mukavasta ja rennosta tavasta matkustaa. Soppa oli valmis kun aloimme herättelemään juuri nukahtaneita pikku-matkalaisia :)

Onneksemme Keski-Suomen pelastuslaitoksen auto ja kuljettaja oli meitä vastassa kentällä.
Matkatavaraa kertyi 3 kuukauden aikana mukavasti ja miehistökuljetusauto oli täynnä meidän laukkuja.