Firefighter Company Oy

Firefighter Company Oy
Blogin sponsorina toimii Firefighter Oy

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Kaikki tiet vievät Pelastusopistolle, jos niin päätät

Monesti minulta on kysytty miten palomieheksi pääsee ja mitä vaatimuksia alalle on.
Ajattelinkin nyt kertoa oman tieni tähän ammattiin.


Kaikki alkoi yläasteen opinto-ohjaajan tunnilta, jossa tehtiin ammatinvalinta testi. Testin tulos oli, että minusta tulee palomies. Mutta vaatimus palomiehen ammattiin oli kuitenkin, että täytyy olla joko lukio tai 2. asteen tutkinto alla. Ja meikäläisen koulutodistuksella pääsi nipin napin luokalta. Eli se siitä palomiehen ammatista.

Ainoa mahdollisuuteni oli lähteä kone- ja metallialaa opiskelemaan amikseen. No, sekin koulu tuli käytyä joten kuten...Mutta tulipahan käytyä.
Sen jälkeen olin joitain "konepajan" hajuisia vuosia työelämässä.
Sain vielä mahdollisuuden nostaa päästötodistuksen keskiarvoa, kun pääsin oppisopimuksella opiskelemaan voimalaitosalaa. Sieltä taskuun tuli kiitettävä todistus ja kosolti kokemusta. Ja ajatus palomiehen ammatista heräsi uudelleen. Otin selvää Kuopion Pelastusopiston pääsyvaatimuksista ja siitä alkoi pitkäjänteinen urakkani. Aloin urheilemaan kuntosalilla ja lenkkipoluilla.

Liityin myös Vpk:hon, koska siitä sai lisäpisteen pelastusopiston haussa. Ja minulle kaikki lisäpisteet tulivat tarpeeseen. Ei ollut mukavaa liittyä palokuntaan, josta ei tuntenut ketään. Mutta minut otettiin tosi hyvin vastaan ja sainkin sieltä paljon uusia ystäviä ja hyvää tuntumaa pelastusalaan. Samaan aikaan kävin autokoulussa suorittamassa vaadittavan C-ajoluvan. Kuntosalilla tulokset kasvoi kohinalla ja lenkkipoluilla puru pöllysi.

VPK Nuorempi sammutusmies v. 2000


Ekalla yrityksellä ei kuitenkaan pelastusopiston ovet auenneet. Mutta onneksi olen aika jäärä, jos jotain päätän niin sen myös teen, vaikka hampaat irvessä. Seuraavassa haussa fyysinen kuntoni oli parempi ja pääsin opistolle jatkotesteihin. Opistolla sitten testit olivat kaksipäiväiset. Ekana päivänä oli fysiikkatestaukset, johon sisältyi Cooperin-testi ja 12min uintitesti.

Juoksu oli minulle haaste, koska raja oli 2900m ja olin edellisella viikolla juuri juossut vain 2600m. Eli pala oli kurkussa, kun menimme opistolta bussilla Kuopio halliin juoksemaan testiä. Mietin ennen juoksua, että mitenköhän käy, pääsenkö Cooperia läpi? Ja jos testi ei mene läpi, niin voikin lähteä Tiinan tuvan kautta kotiin.

Alkulämmittelyssä huomasin erään toisen pyrkijän vetelevän trikoita ja piikkareita jalkaan. Kaveri oli sen näköinen, että lihaa ei ollut kuin kielessä. Menin ja kysyin, että paljonkos meinaat juosta? Kaveri sanoi juosseensa aiemmin 3300m. Silloin päätin, että tuon perässä juoksen vaikka kuolisin.
Täytyykin kyllä sanoa, että suussa maistui veri ja henkeä salpasi. Jalat tuntui käyvän vaikka kukaan ei ohjanut. Mutta "trikoohousu" ei päässyt ihan koko kierrosta karkuun. Pillin vihellys oli merkkinä, että 12min oli täynnä ja rojahdin lennosta maahan yökkimään. Tulokseni tällä pakkosyöttö-menetelmällä oli 3000m.
400 metriä enemmän kuin edellisellä viikolla. JES!
Peli oli kovaa; ne jotka eivät päässeet testiä läpi jäivät ulos seisomaan kun me muut lähdimme bussilla kohti uimahallia, jossa oli seuraava koitos. Uintitesti oli minulle aika helppo, sanoisiko palauttava juoksun jälkeen. 12 minuuttia aikaa uida 400m.

Opistolla hyvin nukutun yön jälkeen alkoi psyykkiset ja fobia testaukset.

Fobiaa testattiin ensin ryömimällä ahtaassa pimeässä putkessa noin 5 metriä je jälkeen kiivettiin tikkaita noin 5 metriä ja ylhäällä piti irroittaa toinen käsi tikkaalta ja huutaa kouluttajalle oma nimi.
Kaikki taisimme selvittää fobia testit.

Luokkatilassa meitä odotti psykologi ja hänen avustajansa. Sitten alkoi lappujen täyttö ja niitä tuntui riittävän.
"Haluaisitko olla kukkakauppias" oli ensimmäinen kysymys. Jännä kysymys koulussa, mistä valmistutaan palomieheksi ;) No, näitä kysymyksi riitti, välillä laskettiin ja piirrettiin. Paineensietoa testattiin sellaisella lukkovempeleellä, jota piti rassata, jotta lukot aukeaisi. Samaan aikaan psykologi yritti tietoisesti viedä keskittymiseni pois laitteesta. Mites kävi, ainoa kuka hermostui oli psykologi, kun hänen laitteensa hajosi käsittelyssäni. Mutta lukko aukesi ja sehän oli pääasia :)
Olin tehnyt erilaisia kokeita noin 6 tuntia kunnes olin mielestäni valmis. Sain tyhjiä paperiarkkeja eteeni ja valkokankaalle heijastettiin mustavalkoinen tosi epätarkka kuva, joka oli esillä noin 10 sekuntia ja ohje oli "tee tarina kuvasta". Päässäni ei tapahtunut minkäänlaista synapsia, tuijotin tyhjää arkkia puolisen tuntia.
Sitten alkoi kynä viuhuta, en tiedä mistä syövereistä se kaikki tarina pulppusi paperille, mutta sitä riitti.
Sain kirjoitettua 4 sivua tarinaa kuvassa esitetystä palomiehestä.

Psyykkisen testauksen tulos oli myös karsiva sekä huonoilla pisteillä olet alalle soveltumaton, eli et voi hakea kahteen vuoteen Pelastusopistoon.

Testien jälkeen kotona arki jatkui, joka päivä odottaen postia opistolta.
Päivät kului ja viikot vierivät ja sitten se tuli " iso valkoinen Pelastusopiston kirjekuori". Kädet täristen aukaisin kuoren ja luin kirjeen: Sinut on valittu Pelastajakurssi 34:lle!!

Sinnikkyys palkittiin. Olin selvittänyt aikamoisen urakan ja se oli ottanut myös oman aikansa.

Aikamoinen urakka oli myös edessäpäin. Pelastajakurssi 34..