Tosiaan vaihtoni alkaa olemaan loppusuoralla ja olinkin jo hiukan huolissani, että tapaanko tuota "Kukkoa" lainkaan Floridassa. Vaan eipä vanha kamu pettänyt, vaan tapasimme viimeyönä rakennuspalon merkeissä.
LADDER, LADDER, ENGINE, ENGINE, FIRE9, FIRE9 STRUCTURE FIRE!!!!
Aamuyöllä aseman 21 kovaääninen päästi ilmoille karmivan rääkäisynsä. Tuo rääkäisy on sitä luokkaa, että ukko pomppaa vähintään 10 cm korkeuteen hetkeksi aikaa levitoimaan. Veret seisauttava fiilis kestää ja tuntuu kuin pumppu repisi rinnassa viimeisiään. Hetken aikaa pelkää kuolevansa ja sitten pelkää ettei kuolekaan. :)
Autolle päästyäni sykkeet oli jo tasaantuneet alkusäikähdyksestä ja järki alkoi pelata. Istuin Ladderin takapenkillä ja vieressäni istui minulle jo tuttu rookie. Nuoren miehen hiljaisuus matkan aikana kertoi pienoisesta jännityksestä. Olihan tämä ensimmäinen rakennuspalo hänen uransa aikana.
Matkaa palopaikalle oli noin 5 mailia, joten se taittui ripeästi. Paikalla oli jo useita muitakin yksiköitä ja sammutustyöt oli täydessä vauhdissa. Itselläni oli parhaat paikat katsella ja seurata kuinka "brotherit" tulta vastaan taisteli.
Talo oli jonkinlainen rivitalon mallinen ratkaisu ja palavan huoneiston molemmin puolin oli asunnot. Alkuunsa ajattelin, että näitä on palanut meillä useita kertoja ja yleensä palo leviää yläpohjassa todella nopeasti.
Ovi auki ja ukkoja sisään! Tärkein työ on etsiä ihmisiä. Onneksi tällä kertaa ei ihmisiä asunnossa ollut.
Sammutustekniikka poikkeaa aikalailla siitä mihin olen tottunut. Suomessa me yritämme sammuttaa aina mahdollisimman vähällä vesimäärällä ja näin ollen pienentää jälkivahinkoja. Savusukelluspari ottaa aina mukaansa suihkuputken, jolla varmistetaan työparin turvallinen savusukellus. Ovet ja ikkunat pidetään kiinni, jotta palo ei saa tarvitsemaansa happea ja pääse voimistumaan.
Täällä malli oli se, että kaikki ovet revitään auki koko rivitalosta ja muiden kuin palavan asunnon ovelle laitetaan ylipaine-tuuletus. Savusukeltajat menivät todellakin ilman vettä sisään asuntoon, jonka ovelta tuprusi jo todella pahanväristä savua. Jännityksellä seurailin kuinka homma eteni ja kohta huomasinkin jo liekkien tulevan vesikaton läpi. Tässä kohtaa ajattelin, että se on menoa nyt!
Kolme firefighteriä kiipesi tikapuita pitkin katolle ja alkoi repimään huopakattoa "Hooligan"-työkaluilla auki. Katto näyttikin aukean helpohkosti ja miehet pääsivät takaisin turvalliselle maankamaralle.
Jonkin kerran tämänkaltaisia paloja nähneenä luulin jo tietäväni tämän tulipalon lopputuloksen. Mutta väärässä olin!
Kuin ihmeen kaupalla, vettä säästelemättä, liekit lähtivät laantumaan ja tummanruskeat savut vaihtuivat vesihöyryyn. Vielä jonkin aikaa seurailimme tilannetta, jonka jälkeen meidät vapautettiin tekemään huoltoa paloasemalla.
Ladder 21 is available.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti