Päivä oli minulle todella mielenkiintoinen ja opettava. Pääsin tutustumaan Pohjoisen Floridan köysipelastus- ukkoihin. Porukka otti minut vastaan tosi mukavasti ja opettajat esittelivät minulle innokkaasti heidän välineitä ja tekniikoita. Monet tekniikat olivat minulle tuttuja, joitakin pieniä vivahde eroja toiminnastamme ja välineistä kyllä löytyy. Köysipelastaminen on kuitenkin sellainen laji, että siinä taiteilijalla on melko vapaat kädet soveltaa tilanteen tullen haluamallaan tavalla. Turvallisuudesta kuitenkaan tippaakaan tinkimättä. Täällä köysipelastusosaaminen rajoittuu kahdelle asemalle. -Technical Rescue Teamiin kuuluu 13 jäsentä. -Usar Teamiin mahtuu jäseniä noin 200 hlö.
Toiveeni oli kansainvälisen vaihdon osalta, että pääsisin enemmänkin seuraamaan ja osallistumaan Technical Rescue Teamin ja USAR-teamin koulutuksiin. Mutta tämä haaveni ei toteutunut aivan toivomallani tavalla. Olen ollut miltei 3 kuukautta osana HAZMAT-teamia.
Tämän 3 kuukauden ajan olen elänyt unelmaani todeksi ja saanut nauttia täysinrinnoin tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta tehdä töitä ulkomailla. Olen saanut istua aikamoisessa tunteiden vuoristoradassa. Välillä fiilis on uskomattoman hyvä ja kohta taas toivoisi jo kaiken olevan ohi. Uskon kuitenkin tämän kaiken kokemani aukeavan minulle vasta kuukausien sulattelun päästä kun olen päässyt takaisin kylmään ja pimeään suomeen. Varmasti normaaliin arkeen palaaminen tapahtuu hyvinkin nopeasti pohjolassa ja kaikki Jacksonvillessä kokemani asiat saavat ajansaatossa vähintään kultareunukset.
Täällä ollessani olen päässyt tutustumaan mahtaviin tyypeihin sekä seuraamaan ja osallistumaan normaaliin arkeen työvuorossa. Täällä kaikki asiat tehdään aina yhdessä. Kukaan ei tee mitään yksin vaan koko porukka on aina mukana työntouhussa. Joka päivä päivällisen jälkeen keittiöstä kuuluu huuto: FAMILYTIME!! Tuo sotahuuto on lähtölaukaus sille, että ketkä kaikki pääsee/mahtuu tiskaamaan. Alkaa hillitön kilpajuoksu, tuolit kaatuu ja heikoimmat pakenee kauemmaksi.Tämä on ollut kadehtittavaa seurattavaa ja tästä olisi hyvä meidänkin "Jörö-Jukkien" ottaa mallia. Suomessa jokainen puurtaa aina omallaan vastuualueellaan ja ei varmasti vahingossakaan tee toisten hommia.
Nyt tiedän jotain siitä mitä sana -Brotherhood, tarkoittaa. Jacksonvillessä on palomiehiä 1300 hlö ja ja väitän, että kaikki tuntee toisensa. On ollut hienoa olla mukana tälläisessä työyhteisössä. Aina kun nähdään keikoilla toisten asemien miehiä ja naisia, niin kaverillisuus on jotain aivan uskomatonta. Nyrkit kopsahtelevat yhteen ja olkapää halauksia ei säästellä. :) Respect! Alkuun tämä kaikki tuntui minusta vieraalta. Mutta varmasti jään kaipaamaan tätä veljeyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti