HIGH ADVENTURE OY

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Kaikki saavat apuani...

Hiihtolomat tuli ja meni. -Ei ollut lunta, eí ollut jäätä oli vain flunssa.

Meille muutti hiihtoloman alussa uusi vaihto-oppilas ja yhteiselomme alkoi mukavasti neniä niistellen ja sairastaessa.
Koko perhe lukuunottamatta allekirjoittanut oli räkätaudin kourissa pari viikkoa. Todella rentouttava ja virkistävä loma...Heh! Päivät kuluivat pääsääntöisesti kotosalla rakkaitani hoitaen.
Muutama viikko kun on sairasteltu niin hoitajallakin alkaa olemaan empatiakyvyt koitoksella.
Nyt näyttäisi siltä, että pahin flunssa-aalto on meidän pirtissä selätetty. Voisikohan se muka kiertää minut etten sairastuisi? -Tokkopa! Jos ei räkä ala nokasta valumaan, niin kunnon "shitstorm" tulee ja kääntää selkävoiton minusta. Mikäpä olisi mukavempaa? :)


Tänään oli kuitenkin töihin paluun aika.
Työpäiväni on sujunut sairaankuljetuksen merkeissä ensimmäiset 12h. Muutama keikka päivän aikana, ei paha.:) Pehmeä laskeutuminen arkeen loman jälkeen on kohtuullista. Ehdin päivän aikana tehdä paljon hyödyllistä, kartoitin tulevan palokuntien laskeutumisen- ja kattotyöskentelykurssin harjoituspaikkoja. Soittelua rakennusvalvontaan, selvittelyjä purettavista kiinteistöistä ja missä päästäisiin hyvälle ja turvalliselle katolle treenaamaan kurssin tavoitteita. Vaikka sainkin paljon aikaiseksi, silti vielä hyvä harjoituspaikka on työnalla.

Seppälän paloasema

Yksi mainittava keikka sattui tänään, jossa kaksi henkilöautoa kolaroi rajusti taajama-alueella. Toinen autoista oli lähtenyt niin sanotusti "lapasesta" ja ajautui reilulla ylinopeudella suoraan vastaan tulevan auton keulaan kylki edellä. Onneksi mitään pahempaa ei kenellekkään sattunut. Turman aiheuttanut kuljettaja jouduttiin kuitenkin leikkaamaan autonromusta irti. Pienellä puhalluksella, alkometrin viisarit kiipesivät törkeille lukemille. Näissä tilanteissa tulee ajateltua monesti, entä jos, jotain olisikin sattunut jollekin viattomalle??? Rattijuopot ovat minun arvoasteikolla ihan sitä alinta kuraa. Mutta se ei kuitenkaan näy toiminnassani millään tavalla. Kaikki apua tarvitsevat saavat tasavertaista palvelua hädänhetkellä riippumatta taustoista tai teoistaan.

Nyt on perjantaiyö käsillä palokunnassa. Mitä se tuo tullessaan? Sitä emme kukaan tiedä etukäteen.
Se on tämän työn suola ja sokeri. ;)



Blogikirjoitteluni tulee saamaan jatkoa hamaan tulevaisuuteen saakka. Jos mielessäsi on jotain mikä askarruttaa tai mistä haluaisit minun kirjoittavan, please let me know that. :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti