HIGH ADVENTURE OY

lauantai 24. elokuuta 2013

"Jos vaihtoon haluat lähteä, niin...."

Olenko muistanut järjestää kaikki tarvittavat asiat, jotka koskee lokakuun alussa alkavaa henkilöstövaihtoa???
Reilun vuoden olen tehnyt kaikenlaisia matkajärjestelyitä ja enää on vain kuukausi H-hetkeen. Olenko huomioinut kaiken tarvittavan?!? Tälle reisulle ei riitä pelkästään "passi ja hammasharja" meininki.

Tässä hieman esimakua sille, joka haluaa tulevaisuudessa hakeutua kansainväliseen henkilöstövaihtoon.

Vaikeinta tähän saakka on ollut löytää se vastaanottava yksikkö, johon pääsee 3 kuukaudeksi tutustumaan. Itselleni paikan varmistuminen antoi odottaa kesään saakka. Lukuisia sähköpostiviestejä on lähetelty puolin ja toisin. Se mitä tässä on oppinut niin on se, että me suomalaiset ollaan todella tarkkoja ja suunnitelmallisia verrattuna amerikkalaiseen virkaveljeeni, jolta viestit ovat olleet koko ajan positiivisia " Sami; Don't worry, everything is just fine :)" ...Mutta kun minä haluaisin saada tämän virallisen sopimuksen..? No, onneksi nyt olen saanut myös sen "virallisenkin" paperin, josta selviää ohjaajani nimi ja paloaseman osoite missä tutustumiseni aloitan.
Vieläkin tuleva syksy on minulle arvoitus, en tiedä mitä ohjaajani on minulle keksinyt vai onko keksinyt mitään? Alustavasti tiedän sen, että saan todellakin keskittyä seuraamaan yksikköni tekemisiä kentällä. Asetelma on minulle mieluinen, vaikkakin alkuunsa se harmitti, etten pääse osallistumaan työntekoon. Nyt minulla on oiva mahdollisuus keskittyä seuraamaan vierestä kuinka he työnsä tekevät. Toivon kuitenkin, että 3 kuukauden aikana pääsisin myös osallistumaan päivittäisiin tehtäviin palokunnassa.


Asunnon löytäminen täysin vieraasta paikasta on myös jonkinlainen haaste. Asunnon täytyisi olla rauhallisella ja hyvä maineisella alueella eikä vuokrataan saisi olla kovin tyyris. Ja jos pelkästään netin välityksellä asunnon joutuu valitsemaan, niin yllätyksiä voi olla luvassa! Onneksi meidän kohdalla ohjaajani Jason auttoi asunnon löytämisessä ja kävi paikan päällä arvioimassa tulevan kotimme. :) Amerikkainen elämäntapa vaatii myös hankkimaan kulkupelin eli auton. Ilman autoa siellä ei juurikaan pärjää. Autonvuokraus sujui alustavasti aika kivuttomasti. Mitä nyt rahallisesti jonkinmoinen henkilökohtainen konkurssi. Auton "pitäisi" olla odottamassa perhettämme lentokentällä. Toivottavasti näin myös on! Monta asiaa oli autonvuokrauksessakin huomioitavana; vakuutukset, mailit, kuka saa ajaa? Vakuutukset myös sairastumisen varalta oli hankittava perheelle. Niin kuin tiedetään, ilman vakuutuksia tai rahaa tarvittava hoito voi jäädä saamatta Yhdysvalloissa. Nämä asiat järjestyi yhdellä puhelin soitolla vakuutusyhtiöömme.

Tässä vielä muuta muistettavaa; -Onko passit voimassa? -Lentoliput? -Mites ne matkustusluvat(ESTA)? -Onko rokotukset kunnossa? -Muista uusia tarvittavat reseptit ja hankkia lääkkeet. -Kuinkas hampaat voi, vihlooko?? -Entäpä terveys muuten? -Muista lähettää hyvissä ajoin etukäteen työvaatteet ja sammutusvarusteet Jacksonvilleen. -Hanki videoeditointiläppäri ja kypäräkamera. -Käy vielä täyttämässä KELAN papereita ja palauta oppimissuunnitelma kansainväliseen henkilöstötoimistoon. -Tee vielä Keski-Suomen Pelastuslaitoksen esittely-powerpoint.
Vaikkakin suunnilleen vuosi on ollut aikaa järjestellä asioita, niin lopussa tulee kuitenkin kiire. Paljon on siis tapahtumia mahtunut kuluvaan vuoteeni ja aika on mennyt kuin varkain.

p.s Olenko siis unohtanut jotain?

Jacksonville FL

lauantai 17. elokuuta 2013

Lähtö lähenee...

Reilu kuukausi ja meidän jengi suunnistaa rapakon taakse!

Lähtö todellakin lähenee kuin varkain. Matkavalmisteluista ei oikeastaan puutu kuin pakkaaminen..Kaikki stressiä aiheuttavat asiat kuten asunto, auto ja raha on nyt järjestyksessä :)

Lopulta me kuitenkin päädyimme pitkän jahkailun seurauksena siihen alkuperäiseen asuntoon, joka sijaitsee kävelymatkan päässä Station #21:ltä. Asunto vaikuttaa näin netin ja ohjaajani Jasonin mielestä juuri sopivalta meidän perheelle. Toivottavasti näin on. Jos latu ei syystä tai toisesta maistu San Josessa, niin voimmehan vaihtaa leiriä, vuokrasopimus on  kuukauden mittainen. Eli emme ole missään loukussa vuokrasopimuksen kanssa. :)

San Josen koti


Auton kanssa olikin mielenkiintoiset kuviot. Hinnat ovat nimittäin vähintäänkin erikoisia eri vuokraamoilla ja se mitä vakuutuksia hintaan kuuluu; kuuluuko polttoainetta tankillinen?, saako vaimoni ajaa autolla? onko rajoittamattomat mailit?  Toisinsanoen piilokustannuksia kertyy nopeasti. Joku sanoi, miksi et osta omaa autoa tuolla vuokrarahalla? Se on totta, vuokra-autoon laittamallani rahalla saisin varmasti jonkinlaisen kulkupelin Jacksonvillestä. Mutta kuitenkin helppous ja varmuus auton toiminnasta on minulle tärkeitä seikkoja. En halua viettää vapaapäiviäni autoa korjaillen. Vaan auton pitää käydä ja kukkua silloin kun sitä tarvitaan. Perhekin voi huokaista helpotuksesta kun haaveilemani avo Mustang vaihtui Jeepin Grand Cherokeehen. Näin kaikki mahtuu autoon ja kenenkään ei tarvitse kulkea bussilla ;)


Tältä näyttää Jeep Cherokee tai vastaava netissä =)

Avo Mustangin hinta olisi Aviksen kautta ollut kolmelle kuukaudelle vaivaiset 32 000$?!?
Nyt meitä pitäisi odotella Jacksonvillen lentokentällä tuollainen 2800e maasturi ratkaisu.

Parin viikon päästä minun täytyisi lähettää työvarusteeni Station 21:lle, jotta ne olisivat siellä minua odottamassa ensimmäisessä työvuorossani. :)

lauantai 10. elokuuta 2013

Empty room

Haikein tunnelmin kävimme viime yönä saattamassa vaihtarimme Kevitin kotimatkalle.
Vajaat 7 viikkoa kestänyt yhteiselomme päättyi kyyneliin Matkakeskuksen laiturilla. Etukäteen olin ajatellut, että Kevitin lähtö olisi kova pala lapsille, mutta itse taisin eniten kyynelehtiä, kun poika nousi lentokentälle vievään bussiin. Ja olihan se Kevitilläkin apea mieli, kun piti kaikki uudet ystävät jättää taakseen, eikä big fishkään ehtinyt tarttua koukkuun. No, jääpähän meille jotain haastetta mahdollisesti jo ensi kesälle ;)


Paluumatkalla kotiin ehdin yön pimeydessä miettiä miksi ottaa vaihto-oppilas perheeseen ja kiintyä siihen niin, että jäähyväisten jälkeen ikävä kalvaa rintaa? Mutta yön yli nukuttuani ymmärsin, että meillä asui tosi mukava, hauska, kujeileva nuorimies, joka ei aiheuttanut meille oikeestaan minkäänlaista päänvaivaa. Kaikki sujui mainiosti. Mitä nyt välillä sovituista kotiintuloajoista liu'uttiin. ;) Tämän vaihtari-kokemuksemme myötä uskallan suositella kaikille ulkomaalaisen nuoren ottamista perheeseen.



   

Onneksi meillä on sovittuna jo seuraava tapaaminen, eikä sitä tarvitse enää hirmu pitkään odottaakaan. Menemme viettämään joulua Kevitin perheeseen New Jersey'iin! Sitä odotellessa voimme muistella poikaamme hänen tervehdyksensä kautta.
Myös Neiti 4-v. jätti oman tervehdyksensä vasempaan alakulmaan ;)

Kevit, we miss you too!


tiistai 6. elokuuta 2013

Ei niin onnistunut polkupyörä retki...

Nyt oli taas yksi koettelemuksien päivä, jolloin ei olisi kannattanut nousta lainkaan sängystä...

Tarkoituksemme oli lähteä pyöräilemään ja näin esitellä paikkoja Kevitille.
Ja yksi syy oli, että Kevit löytäisi fillarilla kaupunkiin ja näin säästäisi bussirahansa muihin aktiviteetteihin. Päätimme lähteä koko jengi tienpäälle. Alkuvalmistelut tietenkin ensin, kuten renkaiden täyttö ja pyöräilykypäröiden etsiminen. Tottakai yksi kypärä oli hukassa ja se on vielä nuorimmaisen.

Vaan eipä mittään...Sitten alan pumppaamaan renkaisiini ilmaa, koska mulla täytyy olla aina kivikovat kumit. Pumppaan rystyset valkoisena kauhealla raivolla niin että savu nousi. Tottakai sain venttiilin poikki!! Mitään varaosia minulla ei tietenkään pyörääni ole. No ei muuta kun pyörä autoon ja treffit muun porukan kanssa paikalliseen automarkettiin, josta uuden venttiilin hankkisin.
Sitten alkoi se venttiilin etsiminen ja voin kertoo, että oli hermot aika pinnassa. Lasten kanssa kiertelin kauppoja etsien yhtä VENTTIILIÄ! Minun pyörääni ei tietenkään käynyt tavallinen venttiilli, vaan joku erikoismalli ja minä en löydä juuri sitä sopivaa. Samalla etsimme tytöllemme pyöräilykypärää. Uusi oikein kaunis tyttöjen kypärä onneksi löytyi.

Olin jo aikeissa luovuttaa, koska olin kierrellyt jo kaikki mahdolliset kaupat löytämättä etsimääni.
Eli pyöräretki oli peruuntumassa minun ja tyttäreni osalta. No sitä pettymystä en halunnut uuden hienon kypärän omistajalle tuottaa. Päätin ostaa koko uuden sisäkumin ja sitä aloin sitten vaihtamaan automarketin pihassa vesisateessa.
Renkaan vaihdon kanssa ei ollutkaan mitään ongelmia, mutta sitten alkoi taas koettelukset. Tietenkään minulla ei ollut pumppua mukana, jolla renkaani olisin täyttänyt. Laiton Sannan ostamaan jonkinlaisen halvan pumpun.
Niin kuin tiedetään tässäkään asiassa ei halpa ja hyvä kohtaa.




Oli tulla kallis pyöräretki, kun taas pumppasin suu vaahdossa kumia kovaksi ja halusin myös näyttää Kevitille, että näin meillä hommat hoidetaan. Kumi alkoi ollakin jo todella kova kun se sitten tapahtui...
Ei räjähtänyt kumi, vaan PUMPPU! Se todellakin tussahti ja mäntä sinkosi varsineen päivineen autojen sekaan. Oli niin lähellä, ettei se lentänyt uuden citymaasturin kupeeseen. Me seurattiin suut auki tapahtumia.
Se tästä olisi todella vielä puuttunut jos pumppu olisi aiheuttanut vahingon autoon.
Miten olisin moista tapahtumaa selittänyt autonomistajalle?? Palautin kyseisen pumpun takaisin kauppaan tarpeettomana.:)

Muuten pyöräretkemme oli onnistunut, sadekin lakkasi ja pääsimme esittelemään Kevitille pyöräreittiä kapunkiin.
Seuraavana yönä Kevit lähtikin pyöräilemään kohti kaupunkia omin nokkineen ja jonkin ajan kuluttua hän soitti ja kertoi olevansa eksyksissä. :)